Suomen Sukututkimusseura | Kirkonkirjat
https://www.genealogia.fi/kirkonkirjatDigitoidut kirkonkirjat. Sukututkimus on nykyään helpompaa kuin koskaan aikaisemmin, sillä suurin osa seurakuntien kirkonkirjoista on digitoitu niiden alusta 1860-luvulle ja suhteellisen kattavasti aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Yli sata vuotta vanhoja digitoituja kirkonkirjoja pääsee tutkimaan Kansallisarkiston Digitaaliarkiston ja ...
HisKi - Historiakirjat
https://hiski.genealogia.fi/historiaSeurakuntien tietoja ei ole tarkistettu, ja niissä on vielä paljon virheitä. Myös tietojen normalisointi on vasta alustava, joten kaikki tiedot eivät välttämättä löydy helpolla. Tiedot tulisi aina tarkistaa alkuperäisistä lähteistä.
Sukututkimus - evl.fi
evl.fi › tietoa-kirkosta › kirkko-ja-yhteiskuntaSukututkimuksen tärkeimpiä tietolähteitä ovat seurakuntien käsinkirjoitetut kirkonkirjat. Niitä voi tutkia maakunta-arkistoissa ja kirkkoherranvirastoissa. Noin kaksi kolmasosaa seurakunnista on antanut yli sata vuotta vanhat kirkonkirjansa oman alueensa maakunta-arkiston säilytettäväksi.
Kirkonkirjat - Peda.net
peda.net › id › 254d0106b82Alkuperäiset kirkonkirjat ovat kuitenkin seurakuntien ja Arkistolaitoksen arkistoissa, eikä niitä helposti anneta sukututkijan käsiteltäviksi. Pääsy alkuperäislähteisiin perustuu siis lähinnä eri tahojen tarjoamiin jäljennöksiin. Kustannukset, aineistovalikoima, kuvanlaatu ja käytön tekniset rajoitteet vaihtelevat tahosta riippuen.
Kirkonkirjat - Peda.net
https://peda.net/id/254d0106b82Kirkonkirjat sukututkijan käytössä. Kirkonkirjat ovat kattavuutensa ja suhteellisen tarkkuutensakin tähden suomalaisen sukututkimuksen ylivoimaisesti tärkein lähdeaineistolaji. Alkuperäiset kirkonkirjat ovat kuitenkin seurakuntien ja Arkistolaitoksen arkistoissa, eikä niitä helposti anneta sukututkijan käsiteltäviksi.