srch

Vihdin historia | Muinaisessa Vihdissä sinnitteli vain muutama kovapäinen asukas – Kulkuyhteydet ratkaisivat jo kivikaudella · Ympäristögeologian ...

Vihti-nimi on yhä vailla varmaa selitystä. Nimen on arveltu olevan skandinaavisperäinen (Vight – vigja – weihs = pyhä) tai juontuvan suoraan ...

Vuonna 1554 toteutetun hiippakuntajaon jälkeen Vihti oli seurakunta hiippakuntien rajalla. Se kuului kirkkopitäjänä Turun hiippakuntaan, mutta osa Vihdin ...

Historia. Vihdin Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen perustamiskokous pidettiin Vihdin kunnantalolla 30.3.1946. Perustamiskokoukseen kutsuttiin osallistujia ...

VerkkoUusi mobiilikäyttöinen sivusto julkaistaan myöhemmin. Paikallishistoriaa, kansalaismuistitietoa ja lähes 20 vuotta kestänyttä ja edelleen jatkuvaa tietojen keruuta Nummelan kylän elämästä.

Olkkala oli aikanaan Vihdin kartanoista merkittävin – katso kuvat värikkään historian omaavasta kartanosta, joka on ikuistettu myös …

Vihti (ruots. Vichtis) on Suomen kunta, joka sijaitsee Länsi-Uudellamaalla Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 28 954 ihmistä , ja sen pinta-ala on 567,06 km², josta 45,05 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 55,47 asukasta/km². Vihti sijaitsee noin 45 kilometriä Helsingistä Turun suuntaan, Turun moottoritien varrella. Vihti on osa Helsingin metropolialuetta ja sen suurimmat taajamat ovat

Arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema, Laattaan kuuluva Musta Huvila vuodelta 1905 on tien toisella puolella. Historia. Vihti oli jo ...

Vihdin asutus keskittyi keskiajan lopulla ja 1500-luvulla vesien äärelle. Ensimmäiset verosta vapaat aatelistilat eli säterit mainitaan tältä ajalta: Kourla, Suontaan Skoo (myöh. Hovi), Olkkala, Kirvelä, Lahnus, Irjala, Kotkaniemi, Tervalampi, …

Vihdin Museo on avoinna toukokuussa ke–pe klo 12–16. Helatorstaina suljettu. Museo sijaitsee nyt Kuntalassa, vuodelta 1911 peräisin olevassa vanhassa …

Osta nyt antikvariaatista 60 eurolla kirjailijan Eino Ketola erittäin hyväkuntoinen käytetty kovakantinen kirja Vihdin historia 1918-1965 1-2.

Korkeimmat rannat sijoittuivat 9 000–10 000 vuotta sitten Vihtijärvellä sijaitsevan Ylimmäisenjärven rantaviivan kohdalle. Eniten maata oli …

Vihtiin koetettiin saada muun muassa punatautiepidemian vuoksi jo vuonna 1852 erityistä sairaalaa, mutta rahvas vastusti asiaa. Turussa …

Myllyniemi Seppo: Vihdin historia 1800-1918 - Vihti Venäjän vallan aikana, kuntoluokitus: Käytetty - hyvä (K3), Antikvaarin hinta: € 11,00.

VerkkoSivut, jotka ovat luokassa Vihdin historia. Seuraavat 14 sivua kuuluvat tähän luokkaan.

HistoriaMuokkaa. Vihdin suurin järvi on Hiidenvesi, joka on yhteydessä mereen Lohjanjärven ja Karjaanjoen eli Mustionjoen kautta. Se on ollut aikoinaan ...