srch

Entisajan suomalaisen talonpoikaiskylän olemus vaihteli maan eri osissa luonnonolosuhteiden mukaan tiheistä kylistä kyliin, joissa talot sijaitsivat hajallaan. Kylien asukasmäärän lisääntyessä syntyivät yhteisesti aidatut pellot ja niiden viljelyä rytmittämään sarkajako ja vainiopakko. Kylän metsät olivat jakokunnan yhteismaata ja niitä käytettiin puiden ottoon, eläinten laitumina ja kaskeamiseen. T…

Talonpojan elämää. Samuli Paulaharju kuvasi talonpoikien arkea 1900-luvun alussa. Samuli Paulaharjun ottamia valokuvia on digitoitu Museovirastossa. Paulaharjun kuvakokoelmat muodostuvat hänen haastattelu- ja kuvausretkiltään Pohjanmaalla, Karjalassa, Kainuussa ja Suomen Lapissa.

VerkkoSamuli Paulaharju kuvasi talonpoikien arkea 1900-luvun alussa. Samuli Paulaharjun ottamia valokuvia on digitoitu Museovirastossa. Paulaharjun kuvakokoelmat muodostuvat hänen haastattelu- ja kuvausretkiltään …

Käsitteellä Suomi ei tietenkään ollut 1700-luvulla sellaista sisältöä, mitä myöhempi 1800-luvun nationalismi sille antoi, kuten ei ollut 1700-luvulla käsitteellä …

VerkkoTalonpoikaisten maanviljelijöiden tilanhoito oli Suomessa 1700-luvun alkupuolella monien rajoitusten kahlitsemaa. Torppien perustaminen talonpojan omistamalle maatilalle …

kä aatteellisesti että konkreettisesti 1800-luvun lopussa. Talonpojat olivat esi- merkiksi kaikenlaisen järjestö- ja seuratoiminnan kohderyhmää, ja heistä ...

Suomen alueella talonpojat (25 %) olivat oma säätynsä, jotka elivät omavaraistaloudessa viljellen sukutilojaan. Porvareiden (3 %) säätyoikeus oli oikeus kaupankäyntiin kaupungeissa. On tärkeä muistaa, että suurin osa kansasta (70 %) oli vailla minkäänlaisia säätyoikeuksia.

Suomen autonomian aikana talonpoikaissäädyn asema ja merkitys korostuivat 1800-luvun lopun valtiopäivillä, jolloin periaatteessa mitään asiaa ei voitu päättää ...

Talonpoika (ruots. bonde) tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa siitä pääasiallisen toimeentulon. Näytä lisää

Tämä artikkeli käsittelee maanviljelijää. Talonpoika voi tarkoittaa myös shakkipelin sotilasta. Ranskalainen talonpoika ruokatauolla 1900-luvun alkupuolella. Itäsuomalaisia talonpoikaisnaisia 1800-luvulta. Talonpoika ( ruots. bonde) tarkoittaa talollista, joka hallinnoi (omistamaansa tai vuokraamaansa) viljelysmaita ja metsää ja saa ...

Talonpoikaiskulttuuri oli sääty-yhteiskunnan ilmiö, joka alkoi muuttua 1800-luvun loppupuolella sääty-yhteiskunnan hajotessa. Merkittävä murrosvaihe oli 1860- ja 1870-luvuilla alkanut teollistumiskausi ja siihen liittynyt taloudellinen noususuhdanne.

Juuri talonpoikaiselämää ja elämää 1800-luvun maaseudulla Suomessa päästään kokemaan esimerkiksi Kemijärven kotiseutumuseossa, joka tarjoaa siihen hyvin ...

VerkkoSääty. Sääty on nimitys, jota käytetään etenkin antiikin aikana ja keskiajalla yhteiskunnalliseen työnjakoon perustuneista erioikeuksia nauttineista yhteiskuntaluokista. …

Niinpä 1800-luvulta alkaen talonpojiksi sanottiin miehiä, jotka omistivat tilansa tai ainakin hallitsivat sitä lähes omistukseen verrattavalla tavalla.

Feb 27, 2010 · Suomalaisen talonpojan elämää 1500-1700 -luvuilla. Suomen talonpoika 1500–1700 -luvuilla. Tilojen pinta-alat olivat noina vuosisatoina pienet. Raivattujen peltotilkkujen osuus oli suhteellisestikin ottaen erittäin vähäinen. Kun vielä viljely oli kaksivuoroista, ts. puolet pelloista oli aina kesantona, ei silloisen normaalikokoisen ...

Suomen autonomian aikana talonpoikaissäädyn asema ja merkitys korostuivat 1800-luvun lopun valtiopäivillä, jolloin periaatteessa mitään asiaa ei voitu ...

Kirjaudu. Olavi Linturin blogi. lauantai, 27. helmikuu 2010. Suomalaisen talonpojan elämää 1500-1700 -luvuilla. Suomen talonpoika 1500–1700 -luvuilla. …

VerkkoTorpparijärjestelmä olikin yksi merkittävimmistä 1700–1800-lukujen yhteiskunnallisista muutoksista. Talonpoikien tiloille perustettiin työvoimantarpeen lisäksi torppia myös …

Miten muuttuva yhteiskunta vaikutti kaupunkien työläisten ja maaseudun "talonpoikien" väleihin 1970-luvun alussa?

VerkkoSuomen alueella talonpojat (25 %) olivat oma säätynsä, jotka elivät omavaraistaloudessa viljellen sukutilojaan. Porvareiden (3 %) säätyoikeus oli oikeus kaupankäyntiin …

VerkkoSäädyttömät eivät kuuluneet mihinkään neljästä säädystä, jotka olivat aateli, papisto, porvaristo ja talonpojat. Säädyttömillä ei ollut edustusta Suomen suuriruhtinaskunnan …

1800-luvun alussa sääty-yhteiskunta oli voimissaan Suomessa. Yhteiskuntaluokat olivat syntyneet Suomeen Ruotsin vallan alla ja jatkoivat elämäänsä Venäjän ...

May 19, 2016 · Käsitteellä Suomi ei tietenkään ollut 1700-luvulla sellaista sisältöä, mitä myöhempi 1800-luvun nationalismi sille antoi, kuten ei ollut 1700-luvulla käsitteellä Ruotsikaan. Käsitteistä Ruotsi ja Suomi, kts. esim Louekari 2013, 34 – 42. Saarenheimo 1976, 292-293; Huhtamies 2008, 194-195.

Suomen alueella talonpojat (25 %) olivat oma säätynsä, jotka elivät omavaraistaloudessa viljellen sukutilojaan. Porvareiden (3 %) säätyoikeus oli oikeus ...