srch

Teknisesti pitäjänkartta laadittiin yhdelle paperille liimaamalla arkkeja yhteen, ja näin suuresta pitäjästä tuli todella suuri kartta, joka 5-7 metriä pitkä ja ...

Pitäjänkartat. 1700-luvun pitäjänkartat. 1700-luvulla uudelleen virinnyt kiinnostus maantieteellisiin mittauksiin johtui suureksi osaksi ranskalaisen Maupertuis´n johtaman maapallon muotoa Tornionjokilaaksossa (1736-1737) tutkineen retkikunnan esimerkistä.

Pitäjänkartat Kuvailu: Tähän hakemistoon kootaan sekä kuntakohtaisia, että sarjaan A48 kuuluvia karttoja. "Pitäjä" oli aikanaan käytännössä kunnan käsitteen synonyymi.

Pitäjänkartat Tike, Ib:1 Pitäjänkartta, lehti V:3/17. [Ahlainen, Noormarkku.] Tike, Ib:4:1-2 [Yhdistetyt pitäjänkarttalehdet 667/252, 667/253 Espoo ja 667/254 Leppävaara sekä 666/253 Pentala, 666/254 Miessaari.] Tike, Ib:2 Pitäjänkarttalehti III:4/16. Tike, Ib:5 [Yhdistetyt pitäjänkarttalehdet IV:3/12 ja IV:3/17, Eurajoki.]

Kartta Kemijärven pitäjästä Oulun läänissä. Tike, Ib:40 Yhdistetyt pitäjänkarttalehdet 669:255 Hyrylä, 669:256 Kerava sekä 669:257-258 Nikkilä. Tike, Ib:41 Yhdistetyt pitäjänkarttalehdet 666:251 Degerby ja 666:252 Kirkkonummi. Tike, Ib:42 [Kolsarbyn kylää ympäristöineen Kirkkonummen kunnassa koskeva kartta.

Katso kuinka kotiseutusi on muuttunut aikojen saatossa! Vanhat kartat -palvelu sisältää yli 10 000 karttalehteä vuosilta 1870 - 1997.

Pitäjänkartat ovat yleensä hyvin hauraita ja helposti vaurioituvia, ja myös senaatinkarttojen pintapaperi on helposti repeytyvää. Ennen tilausten toimittamista kartat tarkistetaan. Niiden huono kunto voi aiheuttaa käyttörajoituksia. Kihlakunnankartasto on käyttökiellossa hauraan kuntonsa ja suuren kokonsa vuoksi. Aika; 1532-1971

Kartat. Kansallisarkiston säilyttämä kartta-aineisto on laaja ja monipuolinen. Karttoja on koko Suomen alueelta, mm. maanmittaustoimituksista piirretyt uudistuskartat, mutta myös Ruotsista ja ennen Suomeen kuuluneilta Venäjän alueilta.Kartat soveltuvat tutkimuksen apuvälineiksi, mutta niiden avulla ei voi esimerkiksi todistaa maanmittaustoimitusten lainvoimaisuutta.

Lehtijakoiset pitäjänkartat Pitäjäkohtaisten pitäjänkarttojen lisäksi Maanmittaushallitus on 1920–1940 -luvuilla valmistanut lehtijakoon sovitettuja pitäjänkarttoja mittakaavassa 1:20 000. Näissä kartoissa yhdellä lehdellä näkyy usein useamman pitäjän aluetta tai joskus jonkin lehdelle osuvan pitäjän alue on ollut ...

Pitäjänkarttojen pienennökset, Iab. Erilliset pitäjänkartat, Ibb. Senaatin kartaston paino-originaalit, Ica. Kihlakunnankartat, Icb. Painetut ...

Lehtijakoiset pitäjänkartat Pitäjäkohtaisten pitäjänkarttojen lisäksi Maanmittaushallitus on 1920–1940 -luvuilla valmistanut lehtijakoon sovitettuja pitäjänkarttoja mittakaavassa 1:20 000. Näissä kartoissa yhdellä lehdellä näkyy usein useamman pitäjän aluetta tai joskus jonkin lehdelle osuvan pitäjän alue on ollut kartoittamatta, jolloin sen osuus kartasta on jätetty ...

1 Historia; 2 Uudenmaan läänin pitäjänkarttojen pienennökset; 3 Säilytys ja käyttö; 4 Lähteet. 4.1 Viitteet. 5 Kirjallisuutta; 6 Aiheesta muualla ...

Pitäjänkartat ovat yleensä hyvin hauraita ja helposti vaurioituvia, ja myös senaatinkarttojen pintapaperi on helposti repeytyvää. Ennen tilausten toimittamista kartat tarkistetaan. Niiden huono kunto voi aiheuttaa käyttörajoituksia. Kihlakunnankartasto on käyttökiellossa hauraan kuntonsa ja suuren kokonsa vuoksi. Aika; 1532-1971

1800-luvun pitäjänkartat Maantieteelliset kartoitukset olivat olleet lähes pysähdyksissä autonomian ajan ensi vuosikymmenet, kunnes vuonna 1840 alettiin suunnitella Suomen uutta yleiskarttaa. Yleiskartan pohjaksi laadittiin vuosina 1841–1855 kartat yhteensä 339 pitäjästä mittakaavaan 1:20 000.

Tervetuloa tutustumaan Heikki Rantatupa historialliset kartat portaaliin. Sivusto on nimetty Suomen johtavan vanhojen karttojen asiantuntijan Heikki Rantatuvan mukaan. Tietokantaan tallennetut noin 5800 karttaa ja niihin liittyvät noin 6350 karttakuvaketta ovat hänen mittavan karttatutkimuksensa satoa. Kokoelma sisältää karttoja Suomen ...

Tilaa Vanhoja asiakirjoja

6. Pitäjänkarttoja · Kuusjoen pitäjän kartta . ([Kuusjoki]: [Kuusjoen kunta], 1922 (Helsinki : Maanmittaushallituksen kivipaino), 1922) · Räisälä  · Jokioinen .

Se on yksi Kansallisarkiston käytetyimmistä aineistoista.Pääasiassa vuosina 1840-1865 laadittu kartasto tarjoaa mittakaavansa,alueellisen ...

Kuvailu: Tähän hakemistoon kootaan sekä kuntakohtaisia, että sarjaan A48 kuuluvia karttoja. "Pitäjä" oli aikanaan käytännössä kunnan käsitteen synonyymi.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen kartat (1800-1970) · Tike, Ia. Tiluskartat · Tike, Ib. Pitäjänkartat · Tike, Ib:1 Pitäjänkartta, ...

Maanmittauslaitokseen on arkistoitu maanmittaustoimituksiin liittyviä asiakirjoja ja karttoja sekä peruskarttoja ja pitäjänkarttoja.

Pitäjänkartasto muodostuu pääosin vuosina 1840–1865 lääneittäin valmistuneesta, käsin piirretystä kartta-aineistosta. Aineiston keräsivät Päämaanmittauskonttorin alaiset maanmittarit. Kustannusten säästämiseksi kartoituksessa käytettiin pohjana 1700-luvun maanmittausten yhteydessä toimitettuja geometrisiä karttoja.

Pitäjänkartat: Kuvailu: Tähän hakemistoon kootaan sekä kuntakohtaisia, että sarjaan A48 kuuluvia karttoja. "Pitäjä" oli aikanaan käytännössä kunnan käsitteen synonyymi. Erillisiä pitäjänkarttoja "Nybergin kartasto" 1844 "Uusi pitäjänkartasto" 1828-1915

4.1 Pitäjänkarttojen karttalehtinumerointi; 4.2 Kartan etsiminen ... Jos pitäjänkartat oli ehditty valmistaa ennen täydennysmittausten ...