srch

hyvän elämän rakennustekijä · elämisen taito, erinomaisuus · mikä on hyväksi ihmiselle.

VerkkoAristoteles (384-322 eKr) Nikomakhoksen etiikka, teemanaan "eudaimonia": onnellisuus, kukoistus, hyvä elämä, onnistuminen elämässä. Hyve =. hyvän elämän rakennustekijä. elämisen taito, erinomaisuus. mikä on hyväksi ihmiselle.

Stoalaiset asettivat ihanteeksi askeettisen elämän, jossa tunteilla ei ole mitään sijaa ja ihmisen vapautuu kaiken ulkoisen vaikutuksesta elämäänsä. Aristoteles ...

Luonnontieteissä Aristoteles tutki muun muassa anatomiaa, tähtitiedettä, embryologiaa, maantiedettä, geologiaa, meteorologiaa, fysiikkaa ja eläintiedettä. Filosofiassa hän kirjoitti muun muassa estetiikasta, taloudesta, etiikasta, metafysiikasta, hallinnosta, politiikasta, psykologiasta, retoriikasta ja teologiasta.

Valtion rakenteiden ja laitosten keskeinen tehtävä on tehdä kansalaisille mahdolliseksi toteuttaa Aristoteleen hahmottamaa hyvän elämän mallia. YHTEISKUNTA JA ...

Aristoteles (m.kreik. Ἀριστοτέλης, Aristotelēs; 384 eaa. Stageira – 322 eaa.) oli antiikin kreikkalainen filosofi ja tiedemies. Häntä pidetään opettajansa Platonin ohella yhtenä länsimaiseen ajatteluun eniten vaikuttaneista filosofeista. Aristotelesta on pidetty koko länsimaisen tieteen isänä ja monien yksittäisten tieteenalojen perustajana. Hän oli ensimmäinen, joka luokitteli inhimillisen tiet…

Aristoteles on pätevästi osoittanut, että hyvä elämä on paljon moniulotteisempi ja monimutkaisempi asia. Optimistit ja pessimistit Arvostelijat jo myöhäisantiikista alkaen ovat asettaneet kyseenalaiseksi Aristoteleen oletuksen ihmisen luontaisesta sosiaalisuudesta.

Aristoteles uskaltaa puhua elämän suurista merkityskysymyksistä ("Onnellinen elämä", "onnistunut elämä") uskaltaa tarkastella ihmistä jalouden näkökulmasta ("miten tulen paremmaksi ihmiseksi", täydellistymisen idea, järki ihmisen jumalaisena ulottuvuutena, hyveet perustekijöinä joiden kautta avautuu hyvä elämä)

Hyvä elämä saattoi toteutua vain poliksessa. Polis, eli kreikkalainen kaupunkivaltio, oli Aristoteleen mielestä historian päämäärä. Ihminen on ...

Elämä Aristoteles syntyi kreikkalaisessa siirtokunnassa Stageirassa Pohjois-Kreikassa Traakian rannikolla, ja hänen sukunsa oli läheisessä yhteydessä …

Aristoteles oli sitä mieltä, että onnellisuus on elämän päämäärä, ja niin kauan ... Hyvä veitsi on hyvä leikkaamaan, ja siksi veitsien tulisi olla teräviä.

VerkkoNikomakhoksen etiikka (kreik. Ηθικά Νικομάχεια, lat. Ethica Nicomachea) on Aristoteleen eettinen pääteos, joka keskittyy hyveisiin. Sen kymmenen kirjaa koostuvat …

VerkkoElämän päämäärä eli telos. Aristoteles. Pahe. Hyve. Hyvä elämä Aristoteleen mukaan. Hyveellinen, vahvatahtoinen, hiekkotahtoinen, paheellinen. Hyveiden kehittäminen. Ei …

VerkkoAristoteleen lailla hyve-etiikan päämäärä on onnellisuus tai eudaimonia, joka on hyvän elämän keskeinen ominaisuus. Onnellisuus muodostuu ainakin osittain hyveiden …

Hyvän elämän ja onnellisuuden pohdintojen äärellä ollaan Turun tuomiokirkossa kokoontuvassa Aristoteles-lukupiirissä. Lukupiirissä luetaan Aristoteleen ...

Epikuros puolusti näkemystä, että eudaimonia oli nautintoa, stoalaiset katsoivat, että se on hyveiden mukaista toimintaa, Aristoteles taas ...

Hyvä elämä on monien itsessään arvokkaiden mutta keskenään yhteismitattomien osatekijöiden tasapainoinen kokonaisuus. Aristoteleen hyvää elämää koskevia ...

Mitä on hyvä elämä? Mitä on onnellisuus? Mitä ovat hyveet? Mitä on oikeudenmukaisuus?

Hyvä veitsi on hyvä leikkaamaan asioita, ja siksi veitsien tulisi olla teräviä. Vastaavasti ihmisillä on tarkoituksensa. Ihmisten tulisi tehdä asioita, jotka ...

Aristoteles (384-322 eKr) Nikomakhoksen etiikka, teemanaan "eudaimonia": onnellisuus, kukoistus, hyvä elämä, onnistuminen elämässä. Hyve = hyvän elämän rakennustekijä ; elämisen taito, erinomaisuus; mikä on hyväksi ihmiselle; Taitolajina hyvää elämää voi vahvistaa. kasvatuksella

Antiikin filosofeista eudaimoniaa käsitteli erityisesti Aristoteles (384–322 eaa.). Hänen mukaansa ihmisen hyvä elämä on onnistumista siinä, ...

Jan 7, 2011 · Johdatus Aristoteleen ajatteluun. Aristoteles katsoo, että maailmalla on pysyvä rakenne, joka voidaan tuntea empiiris-teoreettisen tutkimuksen avulla, ja hänen teoksensa ovatkin ikään kuin raportteja tällaisista maailmaa koskevista tutkimuksista.

Everyone must do philosophy, Aristotle claims, because even arguing against the practice of philosophy is itself a form of philosophizing. The best form of philosophy is the contemplation of the universe of nature; it is for this purpose that God made human beings and gave them a godlike intellect.

VerkkoHyve-etiikka on normatiivisen etiikan laji, jonka mukaan moraalissa tärkeintä ovat toimivan henkilön hyveet ja paheet sekä luonne. Hyve-etiikka pyrkii määrittämään ne …

Aristoteleen etiikan perusajatus on se, että yksilön tulee käyttäytyä jatkuvasti hyveellisesti ja kehittää hyveitä, sen sijaan että hän tekisi vain yksittäisiä hyviä tekoja. Aristoteleelle eettinen tieto ei ollut teoreettista tietoa, joten ihminen ei voinut vain tutkia, mitä hyve on tullakseen hyveelliseksi, niin kuin Sokrates oli opettanut, vaan hyve vaati hyveellistä toimintaa. Aristoteles oli sitä mieltä että

Aristoteles ajatteli, että ONNELLISUUS on itsessään hyvä päämäärä kaikille ihmisille. Nykyään usein vaikuttaa olevan valloillaan ajatus, että onnellisuus …