srch

Suomen ja Karjalan muinaisjäännöksiä Alaluokat Seuraavat 5 alaluokkaa kuuluvat tähän luokkaan. Alaluokkien kokonaismäärä luokassa on 5. J Suomen jätinkirkot ‎ (42 S) K Suomen kalliomaalaukset ‎ (120 S) L Suomen linnat ‎ (1 L, 33 S) Suomen linnoitukset ‎ (7 L, 32 S) R Suomen rautakautiset muinaisjäännökset ‎ (2 L, 33 S)

Tutki kartalla Museoviraston ylläpitämien kulttuuriperintörekistereiden paikkatietoa.

Suomen kiinteät muinaisjäännökset mobiiliystävällisellä kartalla. Antti Kekki. 18.2.2021 ... muinaisjäännösten filtteröinti ajoituksen ja tyypin mukaan.

Näyttävässä kokonaisuudessa on erilaisia pronssikauden röykkiötyyppejä: matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaista ja pyöreitä kehäröykkiöitä. Sammallahdenmäen röykkiökalmiston tunnetuimmat yksittäiset muinaisjäännökset ovat vallimainen "Huilun pitkä raunio" sekä nelikulmainen "Kirkonlaattia".

Rekisteri kattaa maantieteellisesti koko Manner-Suomen. Ahvenanmaan muinaisjäännösten hallinnoinnista ja tiedoista vastaa maakuntahallinto. Rekisteriin ...

Muinaisjäännökset (Muinaisjäännösrekisteri) Aineisto sisältää sijainti- ja ominaisuustiedot Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä olevista muinaismuistolain 17.6.1963/295 nojalla rauhoitetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä. Kohteilla on pistemäinen tieto ja sen lisäksi osalle kohteista on digitoitu aluemainen rajaus.

Muinaisjäännökset ovat menneisyydessä eläneiden ihmisten toiminnasta jääneitä jälkiä, jotka ovat Suomessa ja useimmissa muissa maissa lain suojaamia. Ne jaetaan kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja irtaimiin muinaisesineisiin. Suomessa kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat Muinaismuistolaissa(295/1963) m…

Sivut, jotka ovat luokassa Suomen muinaisjäännökset · A. Aboa Vetus Ars Nova · Ankkapurhan kivikautinen asuinpaikka · Antrean verkko · G Gråharunan hylky · H.

Kaikki Suomen muinaisjäännökset ovat heti löydyttyään automaattisesti ... Kajoamista muinaisjäännökseen on myös arkeologinen tutkimus, ...

Muinaismuistolaki rauhoittaa muinaisjäännökset Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoitettu muinaismuistolailla (295/63). Sen mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta.

Suomen ja Karjalan muinaisjäännöksiä Alaluokat Seuraavat 5 alaluokkaa kuuluvat tähän luokkaan. Alaluokkien kokonaismäärä luokassa on 5. J Suomen jätinkirkot ‎ (42 S) K Suomen kalliomaalaukset ‎ (120 S) L Suomen linnat ‎ (1 L, 33 S) Suomen linnoitukset ‎ (7 L, 32 S) R Suomen rautakautiset muinaisjäännökset ‎ (2 L, 33 S)

31 riviä · Tuote sisältää Museoviraston ylläpitämät suojeltujen, valtakunnallisesti merkittävien kohteiden sekä maailmanperintökohteiden aineistot. Muinaisjäännökset sisältää samassa aineistossa sekä muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä, että muita (arkeologia) kulttuuriperintökohteita. SYKEen aineisto ladataan kerran vuodessa keväällä.

Tällä kirjasella on kahdellainen tarkotus: puhtaasti tieteel­linen, antaa yleiskatsaus maan kiinteitten muinaisjäännösten levenemiseen ja sen avulla esihistorialliseen asutukseen maas­samme, ja käytännöllinen, antaa tietoja eri muinaisjääiinöksistä, niiden luonteesta ja merkityksestä, ja sillä tavalla myötävaikut­taa niitten hoitoon ja säilymiseen.

Muinaisjäännösrekisteri sisältää perustiedot Manner-Suomen kiinteistä muinaisjäännöksistä ja tietoja muista arkeologisista kohteista. Rekisterin tiedot perustuvat arkeologisiin kenttätöihin ja tutkimuksiin. Kohteisiin on linkitetty tietoja myös niihin liittyvistä tutkimuksista ja löydöistä. Rekisteri kattaa maantieteellisesti koko Manner-Suomen.

Etsijän on etukäteen tarkistettava alueen tiedossa olevat muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökohteet sekä Metsähallituksen Retkikartta.fi-palvelusta että muinaisjäännösrekisteristä. Retkikartta.fi:ssa monikäyttömetsien kulttuuriperintökohteet näkyvät avaamalla karttatason ”Nähtävyyskohteet/Historialliset nähtävyydet”.

Kerrostaloja kuusten latvojen takana. Suomenlahden pohjasta sukellettu veistos koristi 1700-luvulla uponnutta sotalaivaa – arkeologi toivoo, ...

Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoitettu muinaismuistolailla (295/63). Sen mukaan kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen ...

Muita usein muinaisjäännösten yhteydessä kasvavia lajeja ovat muun muassa pölkkyruoho, etelänhoikkaängelmä, hakarasara ja jänönapila. Monien muinaisjäännöksillä kasvavien lajien säilymisen edellytyksenä on ympäröivän kasvillisuuden pysyminen matalakasvuisena ja avoimena.

Tutki kartalla Museoviraston ylläpitämien kulttuuriperintörekistereiden paikkatietoa.

Hae paikkoja paikannimen, osoitteen, kiinteistötunnuksen tai rakennustunnuksen (VTJ-PRT) perusteella. Metatieto. Karttatasot. Hae karttatasoja.

Suomessa kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat Muinaismuistolaissa (295/1963) määritellyt kohteet. Näitä ovat muun muassa maa- ja kivikummut, erilaiset kivirakennelmat ja kiveykset, vanhat haudat ja kalmistot, kalliomaalaukset ja - piirrokset. Lisäksi huomattavat rakennukset ja niiden jäännökset luetaan kiinteisiin muinaisjäännöksiin.

Tuote sisältää Museoviraston ylläpitämät suojeltujen, valtakunnallisesti merkittävien kohteiden sekä maailmanperintökohteiden aineistot. Muinaisjäännökset sisältää samassa aineistossa sekä muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä, että muita (arkeologia) kulttuuriperintökohteita. SYKEen aineisto ladataan kerran vuodessa keväällä.

Muita usein muinaisjäännösten yhteydessä kasvavia lajeja ovat muun muassa pölkkyruoho, etelänhoikkaängelmä, hakarasara ja jänönapila. Monien muinaisjäännöksillä kasvavien lajien säilymisen edellytyksenä on ympäröivän kasvillisuuden pysyminen matalakasvuisena ja …