Sepelvaltimotauti - Testaaitse.fi
www.testaaitse.fi › geenitestit › sepelvaltimotautiSepelvaltimotauti geenitesti Sepelvaltimotauti on sydänlihasta suonittavien sepelvaltimoiden sairaus, joka johtaa sydänlihassolujen hapenpuutteeseen. Sepelvaltimoiden seinämiin ilmaantuu rasvajuosteita, jotka vähitellen kasvavat ja ahtauttavat sepelvaltimoita. Rasvajuosteita ilmaantuu jo lapsuudessa, varsinainen tauti ilmenee aikuisiässä.
Sepelvaltimotauti - Terveyskirjasto
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk0007714.1.2021 · Sepelvaltimotauti. Joskus oireena voi olla ainoastaan rasituksessa tuntuva ohimenevä hengenahdistus. Etenkin naisilla ja vanhuksilla sepelvaltimotauti voi joskus ilmetä ilman rintakipuja, ja oireina on pelkästään rinnan epämiellyttävää ahdistusta, uupumista, huonovointisuutta tai pahoinvointia rasitukseen liittyen.
Sepelvaltimotauti - Sydänliitto
sydan.fi › fakta › sepelvaltimotautiOct 01, 2020 · Sepelvaltimotauti = sydämen omat valtimot sairastuvat, jolloin osa sydänlihasta ei saa riittävää verenkiertoa. Syynä on yleensä ateroskleroosi eli valtimoiden kovettuminen. Englannin kielellä nimi on coronary artery disease, tästä johdettuna suomen kielessä käytetään joskus nimitystä ”koronaaritauti”.
Sepelvaltimotauti - Terveyskirjasto
www.terveyskirjasto.fi › dlk00077Jan 14, 2021 · Sepelvaltimotauti johtuu valtimoiden seinämien kovettumisesta ja ahtautumisesta. Sepelvaltimotauti on syöpien ohella Suomen tärkein kansansairaus. Se kuuluu sydän- ja verisuonisairauksiin, jotka kuormittavat eniten terveydenhuoltoa. Päinvastoin kuin usein kuvitellaan, naisia kuolee sepelvaltimotautiin yhtä paljon kuin miehiä.
Sepelvaltimotauti - Sydänliitto
https://sydan.fi/fakta/sepelvaltimotauti1.10.2020 · Sepelvaltimotauti= sydämen omat valtimot sairastuvat, jolloin osa sydänlihasta ei saa riittävää verenkiertoa. Syynä on yleensä ateroskleroosi eli valtimoiden kovettuminen. Englannin kielellä nimi on coronary artery disease , tästä johdettuna suomen kielessä käytetään joskus nimitystä ”koronaaritauti”.
Stabiili sepelvaltimotauti
https://www.duodecimlehti.fi/duo12259Kliininen rasituskoe on ensisijainen diagnostinen testi. Pienen ennakkotodennäköisyyden (< 15 %) potilailla oireet johtunevat muista syistä eikä jatkotutkimuksia tarvita. Keskisuuren tai suuren ennakkotodennäköisyyden (15 - 85 %) potilailla taas kajoamattomat tutkimukset auttavat selvittämään, onko oireiden syynä sepelvaltimotauti.