Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2009. Tällä asetuksella kumotaan potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän …
Potilasasiakirjoja voidaan säilyttää joko määräajan tai pysyvästi. Potilastietojen säilytyksestä vastaa potilaalle hoitoa antanut taho, eli se terveydenhuollon toimintayksikkö tai yksityinen terveydenhuollon ammattihenkilö, kuten lääkäri, jonka toiminnassa asiakirjat ovat syntyneet.
Potilasasiakirjojen säilyttäminen På svenska Potilasasiakirjojen ja muun hoitoon liittyvän aineiston säilyttämisestä vastaa se terveydenhuollon toimintayksikkö tai yksityinen terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka toiminnassa ne ovat syntyneet.
Kun asiakirjan säilytysaika on päättynyt, ne tulee hävittää välittömästi. Hävittäminen tulee toimittaa siten, että sivulliset eivät saa tietoa asiakirjoista. Lisäksi potilasasiakirjojen lokitiedot tulee …
Potilasasiakirjojen säilyttäminen. På svenska. Potilasasiakirjojen ja muun hoitoon liittyvän aineiston säilyttämisestä vastaa se terveydenhuollon toimintayksikkö tai yksityinen …
Pääsääntöinen määräaika potilasasiakirjojen säilytykselle on 12 vuotta potilaan kuolemasta tai jos kuolemasta ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä. Potilaan perustiedot ja keskeiset hoitotiedot, sekä potilaan hoitotahtoa koskevat asiakirjat ja niitä koskevat yhteenvedot kuuluvat kyseisen säilytysajan piiriin.
Sekä aluehallintovirastojen että Valviran kantelupäätöksissä on viime vuosina kiinnitetty entistä useammin huomiota potilasasiakirjojen asianmukaiseen laadintaan. Myös eduskunnan …
Jos potilaan hoidon kannalta on tarpeellista, potilasasiakirjat voidaan siirtää potilaan suostumuksella alkuperäisinä potilasta hoitavaan toimintayksikköön.
Potilastiedot arkistoidaan ja niitä säilytetään 12 vuotta potilaan kuolemasta tai dokumentin syntymisestä. Henkilön oikeus itseään koskeviin potilastietoihin.
Asetuksen liitteenä on luettelo potilasasiakirjoista ja niiden säilytysajoista. Liitteen alussa on lueteltu ne potilasasiakirjat ja -tiedot, jotka on ...
Pääsääntöinen määräaika potilasasiakirjojen säilytykselle on 12 vuotta potilaan kuolemasta tai jos kuolemasta ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä. Potilaan perustiedot ja keskeiset …
Potilaan/asiakkaan itsenäinen omien tietojensa säilytys ... painottunut sähköisten potilasasiakirjojen säilytyksen ongelmatiikkaan, mutta sen ehdottamat.
Potilasasiakirjojen säilyttäminen tulee hoitaa huolella, koska potilastiedot ovat arkaluonteisia tietoja. Potilasasiakirjoja voidaan säilyttää joko määräajan tai pysyvästi. Potilastietojen …
Potilasasiakirjojen säilytyksestä vastaa potilaalle hoitoa antanut taho, eli se terveydenhuollon toimintayksikkö tai yksityinen terveydenhuollon ammattihenkilö, kuten lääkäri, jonka toiminnassa …
24.1.2022 · Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2022. Tällä asetuksella kumotaan potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä …
Potilasasiakirjojen pysyvä säilytys 2009. ... Ennen 1.5.1999 kertyneiden potilasasiakirjojen tai ennen 1.5.1999 kuolleita koskevien potilasasiakirjojen säilytysajat kunnallisessa ja yksityisessä …
Annettu Helsingissä 19 päivänä tammikuuta 2001. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä. …
Lokitietojen säilyttäminen. Sähköisten potilastietojen käyttöön ja luovutukseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ...
Pääsääntöinen määräaika potilasasiakirjojen säilytykselle on 12 vuotta potilaan kuolemasta tai jos kuolemasta ei ole tietoa, 120 vuotta potilaan syntymästä.
Sekä aluehallintovirastojen että Valviran kantelupäätöksissä on viime vuosina kiinnitetty entistä useammin huomiota potilasasiakirjojen asianmukaiseen laadintaan. Myös eduskunnan oikeusasiamies on kiinnittänyt asiaan huomiota potilaiden oikeusturvan toteutumisen näkökulmasta. Päivitetty 5.11.2018.