srch

VerkkoKoko ohje. Paikannimet, esimerkiksi maiden, kaupunki en, kylien ja katujen sekä meri en ja järvi en nimet, kirjoitetaan isolla alkukirjaimella: Jos nimi koostuu useasta osasta, …

Euroopassa asuu nykyisin noin 740 miljoonaa henkeä. Eurooppa on verraten tiheään asuttu maanosa: yhtä neliökilometriä kohden Euroopassa asuu keskimäärin yli 70 ihmistä. Erityisen tiheään asuttuja maita ovat esimerkiksi Englanti, Alankomaat, Belgia ja Saksa. Sen sijaan Itä- ja Pohjois-Euroopassa asutus … Näytä lisää

Reformaatio loi nyky-Euroopan. Uskonpuhdistus mullisti muutakin kuin kirkon. Se vaikutti kaikkiin elämän aloihin – …

Nykypäivän Eurooppa -osastossa siirrymme tarkastelemaan lähihistoriaa. Näyttelyn esineet ilmentävät nykyisiä haasteita, konflikteja ja mahdollisuuksia ja johdattavat meidät jälleen Euroopan keskeisten arvojen ääreen.

Luokka, valtasuhteet ja eriarvoisuus nyky-Euroopassa. Kirjoittajat. Inka Elomaa. Abstrakti. Cédric Hugrée, Etienne Penissat & Alexis Spire: Social ...

VerkkoManner-Eurooppa (sulkee pois Euroopan saaret) ... nyky-Puola, natsi-Saksa, lama-Suomi, matkailu-Ahvenanmaa, loma-Suomi. Tämänkaltaiset ilmaukset ovat yleensä …

Ajatus Euroopasta ”liberaalina rauhanprojektina” on kuitenkin mainettaan monisyisempi rakennelma, jonka jännitteet ovat läsnä myös nyky-Euroopassa.

Keski-Eurooppa tunnettiin käsitteenä 1800-luvulla, mutta jo keskiajalla, vuonna 1335 järjestettiin Unkarin, Puolan ja Böömin kuninkaiden kokous. Nykyaikaisen Keski-Euroopan syntymisenä voisi pitää 21. tammikuuta, vuonna 1904, jolloin perustettiin Keski-Euroopan talousyhdistys. Tämän päätarkoituksena oli Saksan ja Itävalta-Unkarin ...

VerkkoVuoteen 1949 mennessä Eurooppa oli jakautunut kahtia. Itä-Euroopassa valtaa käytti kommunistinen Neuvostoliitto, ja kapitalistinen Yhdysvallat tuki voimakkaasti Länsi …

Nyky-Euroopan poliittisessa kipuilussa kamppailu eurooppalaisista arvoista limittyy monin tavoin pakolaisuuden, maahanmuuton ja populismin kanssa.

Mihin tarvitaan diplomaatteja ja suurlähettiläitä EU:ssa vielä 2020-luvulla? Onko heillä muutakin virkaa kuin parkkeerata minne huvittaa ja ...

VerkkoNykypäivän Eurooppa -osastossa siirrymme tarkastelemaan lähihistoriaa. Näyttelyn esineet ilmentävät nykyisiä haasteita, konflikteja ja mahdollisuuksia ja johdattavat …

Uskonto Euroopassa on eurooppalaisten alkuperäisuskontojen väistymisen jälkeen ollut keskeisesti kristillistä. Nykyisin Euroopassa on niin kristittyjä, uskonnottomia kuin muidenkin uskontojen kannattajia. Siirtolaisuuden myötä etenkin muslimien määrä Euroopassa on kasvanut.

Ex-pääministeri Paavo Lipponen avautuu nyky-EU:sta ja tyrmää uusien jäsenien ottamisen: "Ensin täytyy saada asiat unionissa kuntoon".

Uskonto Euroopassa on eurooppalaisten alkuperäisuskontojen väistymisen jälkeen ollut keskeisesti kristillistä. Nykyisin Euroopassa on niin kristittyjä, uskonnottomia kuin muidenkin uskontojen kannattajia. Siirtolaisuuden myötä etenkin muslimien määrä Euroopassa on kasvanut.

VerkkoEurooppa-tutkimuksen keskuksessa toimii useita eri tahojen rahoittamia tutkimushankkeita. Tältä sivulta löydät suurimmat hankkeet. Eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian tutkimuksen …

VerkkoEtelä-Suomi, Keski-Eurooppa, Ala-Satakunta, Sydän-Häme, Järvi-Suomi, Manner-Eurooppa, Suur-Ruovesi, Muinais-Karjala. Sen sijaan kirjoitetaan pienellä …

entisajan Eurooppa koti-Suomi ruuhka-Suomi natsi-Saksa neuvosto-Viro nyky- New York. Isolla alkukirjaimella kirjoitetaan tiettyä aluetta tarkoittavat ...

Uusi aika on Euroopan historian periodisoinnissa käytetty käsite, jolla tarkoitetaan useimmiten ajanjaksoa, joka kattaa ajan 1400–1500-luvuilta nykypäiviin saakka. Se on yksi kolmesta perinteisestä eurooppalaisen historiankirjoituksen käyttämästä aikakaudesta antiikin ja keskiajan ohella. Rajapyykkinä keskiaikaan esitetään usein ...

Koko ohje. Paikannimet, esimerkiksi maiden, kaupunki en, kylien ja katujen sekä meri en ja järvi en nimet, kirjoitetaan isolla alkukirjaimella: Jos nimi koostuu useasta osasta, kirjoitetaan isolla alkukirjaimella vain ensimmäinen sana, elleivät muut sanat ole erisnimiä: Nimeen kuuluva määrite tai määriteosa kirjoitetaan isolla ...

Nyky-Euroopan juuret ulottuvat kauas menneisyyteen. Jotta ymmärtäisimme, miksi Eurooppa on tänään sellainen kuin se on, on tärkeää tietää, ...

Unkari [5] ( unk. Magyarország [ˈmɒɟɒrorsaːɡ] kuuntele ääntämys (ohje)) on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest. Unkarin pinta-ala on 93 028 neliökilometriä ja asukasluku vajaat 10 miljoonaa. Unkarin itä- ja eteläosa on alavaa tasankoa, lännessä on kukkuloita ja pohjoisessa vuoria.

Iso Tietosanakirja (1931–) kirjoittaa johdonmukaisesti Etelä-Eurooppa, Keski-Siperia, Sisä-Aasia. Saarimaa suosittelee ”Kielenoppaan” 1. painoksessa (1947, s. 107) pientä alkukirjainta yhdyssanaan ”joka ei tarkoita selvärajaista maantieteellistä aluetta, esim. länsi-Suomi (= läntinen Suomi), pohjoisRuotsi, kaakkois-Karjala.

VerkkoEuroopan esihistoria. Euroopan eshistoria alkaa nykyihmistä edeltävistä ihmislajeista, ja päättyy kirjoitustaidon levittäytymiseen. Noin 48 000, viimeistään 36 000 vuotta sitten …

Portugalin tukipakettia kritisoineita on syytetty solidaarisuuden puutteesta. Avun reunaehdot ovat kuitenkin aivan tuhoisat, sanoo Mika Rönkkö.

Niiden voidaan kuitenkin myös nähdä jo haalistuneen ja menettäneen merkityksensä nyky-Euroopassa siten, että ne eivät enää suurilta osin määrittele ...