Ulkoiset tekijät. Ulkoiset tekijät, eli sosiaaliset tekijät, ovat ihmisiä. Meidän kaikkien käyttätymiseen vaikuttavat suuresti ne ihmiset ja ihmisryhmät, joiden kanssa olemme tekemisissä. Viiteryhmät voivat olla jäsenryhmiä eli ryhmiä, joihin kuulumme, esimerkiksi perhe, koululuokka, urheiluseura jne.
Sosiaaliset suhteet ovat keskeinen osa ihmisen hyvinvointia ja mielenterveyttä. ... Mitä enemmän positiivisia kokemuksia sosiaalisista suhteista on, ...
Sosiaaliset suhteet. Sosiaaliset suhteet ovat keskeinen osa ihmisen hyvinvointia ja mielenterveyttä. Ihmisellä on luontainen tarve liittyä muihin ja tuntea kuuluvansa joukkoon. Toisille tämä tarkoittaa laajaa kaveriverkostoa, toisille riittää yksi tai kaksi läheisempää ystävää. Joka tapauksessa tunne siitä, että on osa jotain ...
Ihminen on luonnostaan sosiaalinen olento, joka on luotu elämään sosiaalisessa maailmassa. Tarvitsemme siis muita ihmisiä kehittyäksemme, ja myös lapsi kasvaa omaksi persoonakseen ollessaan vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Tässä mielessä erilaiset tekijät, kuten muiden ihmisten läsnäolo ja toiminta, vaikuttavat lapseen, mikä vastavuoroisesti vaikuttaa ja …
Pelon sosiaaliset tekijät . Sosiaalisia tekijöitä ovat eliön ja sen ympäristön vuorovaikutus ja tuotokset. Ympäristö ja yksilön oma toiminta muokkaavat aivoja. Jatkuva vuorovaikutus itsen ja ympäristön kanssa muodostaa yksilön muistiin tiedollisia muistikuvia ja käsitteitä. Näistä rakentuu tietoisuus, jota voidaan edelleen jakaa ...
Lapsen sosiaalista kehitystä selittävät teoriat. Ihminen on syntymästään lähtien sosiaalinen olento. Tässä artikkelissa tarkastelemme erilaisia lapsen sosiaalista kehitystä selittäviä teorioita. Ihminen on luonnostaan sosiaalinen olento, joka on luotu elämään sosiaalisessa maailmassa. Tarvitsemme siis muita ihmisiä ...
2.1 Sisäiset tekijät Sisäiset tekijät ovat ostajan henkilökohtaisia ominaisuuksia, joihin vaikuttavat yleisesti demografiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät (Kuvio 1). Ostajan elämäntyyli muodostuu näistä kolmesta tekijästä. Seuraavaksi näitä tekijöitä käydään läpi tarkemmin. (Bergström & Leppänen 2011, 79.) Kuvio 1.
Psykososiaaliset kuormitustekijät eivät ole yksilön ongelmia, vaan ne koskevat kaikkia työntekijöitä. Kuormitustekijät ovat aina kytköksissä työhön tai työoloihin riippumatta siitä, kuka työtä tekee. Työn sisältöön liittyvillä kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn luonteeseen ja työtehtäviin liittyviä tekijöitä.
Lapsen kehitykseen vaikuttavat tekijät. Lapsen kehitys on kokonaisvaltainen tapahtuma jossa fyysinen ja motorinen kehitys, sekä kognitiivinen ja sosioemotionaalinen kehitys ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Lapset kehittyvät omassa aikataulussaan, ja saman ikäiset lapset voivat olla kehityksellisesti eri vaiheissa.
Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan organisaation, työn johtamisen ja suunnittelun, työjärjestelyjen ja työympäristön, työtehtävän, työyhteisön ja vuorovaikutuksen ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Ne ovat asioita, jotka kuormittavat huolimatta siitä, kuka on tekijänä. Kuormitustekijöitä ilmenee kaikilla työpaikoilla
and Silventoinen, K., 2011. Mitä on sosiaaliepidemiologia. Kirjassa Sosiaaliepidemiologia. Väestön terveyserot ja terveyteen vaikuttavat sosiaaliset tekijät.
Terveyden determinantit ovat yksilöllisiä, sosiaalisia, rakenteellisia ja kulttuurisia tekijöitä, kuten esimerkiksi elinolot, toimeentulo, koulutus, ...
Ulkoiset tekijät. Ulkoiset tekijät, eli sosiaaliset tekijät, ovat ihmisiä. Meidän kaikkien käyttätymiseen vaikuttavat suuresti ne ihmiset ja ihmisryhmät, joiden kanssa olemme tekemisissä. Viiteryhmät voivat olla jäsenryhmiä eli ryhmiä, joihin kuulumme, esimerkiksi perhe, koululuokka, urheiluseura jne.
Väestön terveyteen vaikutetaan terveyden determinanttien eli terveyttä määrittävien tekijöiden kautta. Terveyden determinantit ovat yksilöllisiä, sosiaalisia, ...
Psyykkiset kuormitustekijät. jatkuvat muutokset, pitkäaikainen epävarmuus. epäselvät tavoitteet työssä. liikaa työtä, jatkuva kiire, määräaikoja pettäminen, työn huono laatu aikapaineiden takia. itsesäätelyn puute työmäärässä, -tahdissa ja -ajassa, työn valuminen vapaa-ajan puolelle. liian vähän työtä, ei riittävän ...