srch

LuontoPortti

Euroopanmajava, karhu, ilves ja liito-orava muuttuivat uhanalaisista silmälläpidettäviksi, käy ilmi viime vuoden uhanalaisuusarviosta. Ympäristökeskus arvioi kaikkiaan 75 Suomessa esiintyvää nisäkäslajia. Uhanalaisia lajeja on tällä hetkellä seitsemän: naali, saimaannorppa, ahma, susi, ripsisiippa, pikkulepakko sekä hilleri.

Ilves ei ole uhanalainen eläin ja sille myös myönnetään kaatolupia. Ne tahot jotka noita lupia myöntävät mm.Ilveksen osalta ovat taatusti paremmin asioista ...

Koiraat ja naaraat ovat yhdessä vain kevättalvella lyhyen kiima-ajan. Naaras synnyttää tavallisesti yhden tai kaksi poikasta. Ilveksen levinneisyysalue oli ...

Nisäkkäillä yleisin uhanalaisuuden syy on joko tahallinen tai tahaton pyynti (suomen lajien uhanalaisuus 2010, osa II, s. 316).

Suomen ilveskanta runsastui 1960-luvun lopussa tapahtuneen rauhoituksen myötä, ja niitä esiintyy nykyään käytännössä kaikkialla Suomessa. Kanta oli huipussaan vuonna 2014, jolloin Suomessa arvioitiin eläneen noin 2 800 yksilöä. Viime vuosina pyyntilupia on myönnetty runsaasti, mikä on johtanut ilvesten vähenemiseen.

Suomen ilveskanta runsastui 1960-luvun lopussa tapahtuneen rauhoituksen myötä, ja niitä esiintyy nykyään käytännössä kaikkialla Suomessa. Kanta oli huipussaan vuonna 2014, jolloin Suomessa arvioitiin eläneen noin 2 800 yksilöä. Viime vuosina pyyntilupia on myönnetty runsaasti, mikä on johtanut ilvesten vähenemiseen.

Uhanalaisuuden kriteerit: A. Populaation pieneneminen B. Maantieteellinen alue tarkasteltuna joko levinneisyysalueen tai esiintymisalueen tai molempien mukaan C. Pieni ja jatkuvasti taantuva populaatio, pirstoutuminen tai voimakkaat vaihtelut D. Hyvin pieni tai rajoittunut populaatio E. Häviämisriskin kvantitatiivinen analyysi Ahma

15.11.2004 · Taitaa ilveksiä olla Suomessa liki 10-kertainen määrä susiin verrattuna. Niitä lienee lähes saman verran kuin karhuja eli noin 1000. Ilvestä on myös naapurimaissamme ja muuallakin Euroopassa. Toisin paikoin ilveksiä on niin paljon, että varsinkin nuoret yksilöt kuolevat talvella nälkään etenkin heikkona jänis vuosina.

Uhanalaisuus Elinvoimainen, rauhoitettu. Riistaeläin. Riistanhoitopiirit myöntävät pyyntilupia tarpeen mukaan. Pyyntiaika on tammi–helmikuussa (naaras mukanaan alle vuoden ikäinen pentu on aina rauhoitettu). Suomessa ilves on ainoa luonnonvarainen kissaeläin ja runsaslukuisin suurpetomme (muut suurpedot ovat karhu, susi ja ahma).

Uhanalaisten lajien määrä väheni neljällä. Yhdenkään nisäkkään luokka ei muuttunut aiempaa uhanalaisemmaksi, kertoo Suomen ympäristökeskus.

Aikuisen ilveksen ruumis on pitkulainen ja raajat suhteellisen pitkät. Ilveksen pääkallo. Ilveksen ruumiin pituus on noin 70–140 senttimetriä ja hännän pituus 15–25 senttimetriä. Ilves painaa tavallisesti 10–25 kilogrammaa. Uros on naarasta kookkaampi. Suomessa aikuiset urokset painavat keskimäärin noin 18 kilogrammaa ja naaraat 14 kilogrammaa.

Uhanalaisuuden kriteerit: A. Populaation pieneneminen B. Maantieteellinen alue tarkasteltuna joko levinneisyysalueen tai esiintymisalueen tai molempien mukaan C. Pieni ja jatkuvasti taantuva populaatio, pirstoutuminen tai voimakkaat vaihtelut D. Hyvin pieni tai rajoittunut populaatio E. Häviämisriskin kvantitatiivinen analyysi Ahma

Laji voi olla harvinainen olematta uhanalainen. Esimerkiksi ilves on ekologialtaan laji, joka on aina verraten harvinainen, vaikka kanta olisi vahvakin.

Aikuisen ilveksen ruumis on pitkulainen ja raajat suhteellisen pitkät. Ilveksen pääkallo. Ilveksen ruumiin pituus on noin 70–140 senttimetriä ja hännän pituus 15–25 senttimetriä. Ilves painaa tavallisesti 10–25 kilogrammaa. Uros on naarasta kookkaampi. Suomessa aikuiset urokset painavat keskimäärin noin 18 kilogrammaa ja naaraat 14 kilogrammaa.

tai taantuvia; tai kriteerien mukaan uhanalaisia, jotka saavat täydennystä rajojemme takaa. Ilveksen asema tulee tarkistettua vuoteen 2010 ...

Uhanalaisuus: LC (elinvoimainen) Ruokavalio: Ilves on lihansyöjä. Se saalistaa muun muassa pikkunisäkkäitä ja peuroja. Elinikä: 14-17 v. Poikasten määrä: 2-3. Kantoaika: 67-74 päivää. Historia: Eurooppalainen ilves periytyy Pohjois-Amerikassa elävästä punailveksestä. Se saapui eurooppaan myöhään pleistoseenikaudella.

LuontoPortti

Ilves (Lynx lynx) on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Kissaeläinten tapaan se on suurpedoista ravinnoltaan kaikkein petomaisin. Sen ravinto koostuu melkein yksinomaan nisäkkäistä ja linnuista. Entisaikojen puheet ilveksestä keskittyvät useimmiten arvokkaaseen turkkiin.

Suurpedoista uhanalaisia lajeja olivat susi ja ahma. Karhu on silmälläpidettävä. ... Ilveksen ja karhun kannat ovat vahvistuneet viime vuosina.

Uhanalaisuus. Elinvoimainen, rauhoitettu. Riistaeläin. Riistanhoitopiirit myöntävät pyyntilupia tarpeen mukaan. Pyyntiaika on tammi–helmikuussa (naaras ...

Ilves (Lynx lynx) Alue: Fennoskandia, Venäjä, Tiibet Uhanalaisuus: LC (elinvoimainen) Ruokavalio: Ilves on lihansyöjä.Se saalistaa muun muassa pikkunisäkkäitä ja peuroja. Elinikä: 14-17 v. Poikasten määrä: 2-3 Kantoaika: 67-74 päivää Historia: Eurooppalainen ilves periytyy Pohjois-Amerikassa elävästä punailveksestä.Se saapui eurooppaan myöhään pleistoseenikaudella.

Ilves on suden, karhun ja ahman ohella yksi neljästä suurpedostamme. Sillä on tupsukorvat, keltaiset silmät, kirjava turkki ja suuret tassut, jotka helpottavat ...