Abstrahointi – Wikipedia
https://fi.wikipedia.org/wiki/AbstrahointiAbstrahointi tarkoittaa yleiskäsitteen muodostamista pelkistämällä . Alun perin abstrahointi tarkoitti aristoteelisessa ajatteluperinteessä mielen toimintaa sen muodostaessa yleiskäsitteen. Aistien havaitessa jonkin olion ja mielen muodostaessa siitä yleiskäsitteen mielen ikään kuin ajateltiin erottavan aineesta siihen aristotelisen ajattelutavan mukaan sisältyneen muodon eli forman.
Graduaineiston analysointi - Jyväskylän yliopisto
www.mit.jyu.fi › ope › kurssitesimerkki laajemmasta aineiston osasta – yhdistetty: mahdollisimman yleinen tyyppi; mukana sellaisia asioita, jotka esiintyvät suuressa osassa tai kaikissa vastauksissa; keskimääräinen tyyppi – mahdollisimman laaja tyyppi: tyyppiin mukana otettavat asiat ovat esiintyneet ehkä vain yhdessä vastauksessa; olennaista sisäinen loogisuus >
Sisällönanalyysi - Spoken
spoken.fi › sisallonanalyysiDec 12, 2018 · Alaluokat nimetään sisältöä kuvaavalla otsikolla. Yleiskäsitteiden muodostaminen eli abstrahointi: Luokittelua jatketaan siten, että ryhmittelyvaiheessa luodut alaluokat yhdistellään yläluokiksi. Yläluokista muodostetaan pääluokkia, ja pääluokista yksi yhdistävä luokka. Kaikki luokat nimetään sisältöä kuvaavalla otsikolla.
Abstrahointi – Wikipedia
fi.wikipedia.org › wiki › AbstrahointiAlun perin abstrahointi tarkoitti aristoteelisessa ajatteluperinteessä mielen toimintaa sen muodostaessa yleiskäsitteen. Aistien havaitessa jonkin olion ja mielen muodostaessa siitä yleiskäsitteen mielen ikään kuin ajateltiin erottavan aineesta siihen aristotelisen ajattelutavan mukaan sisältyneen muodon eli forman. 1300-luvun myötä abstrahoinnin käsitteelle vakiintui myös käyttötapa, jossa tarkoitettiin käsitteen erottamista läsnä- tai olemassaolosta.
Filosofia:abstrahointi – Tieteen termipankki
tieteentermipankki.fi › wiki › Filosofia:abstrahointiabstrahointi. Määritelmä mielen toiminta sen muodostaessa yleiskäsitteen. Selite Aristoteelisessa filosofian perinteessä abstrahointi tarkoittaa universaalien muodostamisessa tapahtuvaa mielen toimintaa. Aistien havaitessa jonkin olion ja mielen muodostaessa siitä yleiskäsitteen mieli ikään kuin erottaa aineesta siihen sisältyneen muodon eli forman. 1300-luvun myötä käsitteelle vakiintui myös käyttötapa, jossa tarkoitettiin käsitteen erottamista läsnä- tai olemassaolosta.